rhy.fi
-suurpedot

- Turun Seudun riistanhoitoyhdistyksen alueelle ei ole myönnetty Ilveksen pyyntilupia metsästyskaudelle 2016 2017

 - talven 2016 - 2017 aikana on Varsinais - Suomessa, lumitilanteen niin salliessa, tarkoitus järjestää Ilveksen pentuelaskenta viimevuotisen laskennan jäätyä toteutumatta huonon lumitilanteen vuoksi.

 - Ilvessaalis Varsinais-Suomessa 2015 - 2016

 

 

ILMOITA SUURPETOHAVAINTOSI TÄSTÄ! 

 

Suomen susikannan hoitosuunnitelma

 

 

 

Luonnonvarakeskuksen arvio Suomen susikannasta kevät 2016

 

Suden kannanhoidollinen metsästys on päättynyt

Tiedote. Julkaistu: 23.02.2016 klo 09:30
Suomen riistakeskus

Suden kannanhoidollinen metsästys on päättynyt. Susikannan hoitosuunnitelman mukaisilla kannanhoidollisilla poikkeusluvilla kaadettiin 43 sutta. Kolme poikkeuslupaa jäi käyttämättä Pohjois-Karjalassa. Tämä oli toinen pyyntikausi kaksivuotisesta kokeilusta, jonka pohjalta voidaan arvioida metsästyksen vaikutukset kantaan ja susien käyttäytymiseen.

Kannanhoidollisia poikkeuslupia haettiin 27 hakemuksella yhteensä 116 suden metsästämiseen. Suomen riistakeskus arvioi ja selvitti perusteiden täyttymisen hakemuskohtaisesti ja myönsi poikkeuslupia yhteensä 46 suden kannanhoidolliseen metsästykseen. Vain kolme poikkeuslupaa jäi käyttämättä.

Kaikista myönteisistä päätöksistä valitettiin alueellisiin hallinto-oikeuksiin. Valituksista ei kuitenkaan aiheutunut tänä vuonna täytäntöönpanokieltoja. Myönnetyt poikkeusluvat olivat voimassa 30 vuorokautta 23.1.–21.2.2016 välisenä aikana.

Kannanhoidollisen sudenpyynnin etenemistä saattoi seurata Suomen riistakeskuksen verkkosivujen susisaalistaulukosta. Saalistiedot päivittyivät taulukkoon automaattisesti saalisilmoituksen hyväksymisen jälkeen. Taulukkoon päivitetään myöhemmin myös tarkemmat tiedot kaikista pyydetyistä susista, kunhan ne on tutkittu Luonnonvarakeskuksessa.

Kokeilun vaikutukset arvioidaan

Kaksivuotisella kokeilulla on kerätty tietoa kannanhoidollisen metsästyksen vaikutuksista suden käyttäytymiseen ja lauman elinvoimaisuuteen sekä kansalaisten asenteisiin. Suomen riistakeskus ja Luonnonvarakeskus arvioivat ensi syksyyn mennessä muun muassa metsästyksen käytännön toteutusta. Maa- ja metsätalousministeriö linjaa myöhemmin kannanhoidollisen metsästyksen jatkon.

Reviiriperusteisella kannanhoidollisella metsästyksellä pyritään turvaamaan suotuisalla suojelutasolla oleva susikanta ja edistämään ihmisten ja susien rinnakkaiseloa susikannan hoitosuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Euroopan unionin luontodirektiivi mahdollistaa suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen niillä ehdoin, että riistalajille on luotu hoitosuunnitelma, pyynti ei heikennä lajin suotuisan suojelutason saavuttamista eikä muuta tyydyttävää ratkaisua konfliktien ratkaisemiseksi ole.

Suomessa kannanhoidollista metsästystä on jo aiemmin toteutettu ilveksellä ja karhulla, mikä on selkeästi vähentänyt niiden aiheuttamia konflikteja. Kannanhoidollinen metsästys on luonut suurpetolajeille riista-arvoa ja lisännyt lajien hyväksyntää paikallisten keskuudessa.

Katso tiedot kannanhoidollisesta susisaaliista

 

 

Varsinais-Suomeen myönnettiin lupa kaataa neljä sutta

 

Suomen riistakeskus Varsinais-Suomi   Julkaistu 18.12.2015 14:05

Suomen riistakeskus on myöntänyt 4 kannanhoidollista poikkeuslupaa Varsinais-Suomeen susien metsästämiseksi.  Kaksi lupaa on suunnattu Pöytyän ja Oripään alueen susilaumaan ja kaksi on suunnattu Mynämäen, Nousiaisten ja Maskun alueella olevaan susilaumaan. Molemmat laumat ovat vakiintuneita ja niissä on jälkeläistuottoa. Tehokas suurpetoyhdyshenkilöverkosto on vapaaehtoistyöllään esimerkillisellä tavalla pystynyt todentamaan laumat ja niiden liikkeet. Varsinais-Suomen laumat ovat osa Lounais-Suomen kasvavaa susikantaa, johon kuuluvat osana myös Uudenmaan ja Satakunnan laumat. Myös näihin laumoihin on myönnetty kannanhoidollisia pyyntilupia.

Susien ihmisarkuus on vähentynyt vähitellen. Karkotustoimenpiteillä voidaan myös vaikuttaa susien arkuuteen, mutta paras tapa muuttaa susia aremmiksi on metsästää niitä.  

Kannanhoidollisella pyynnillä haetaan taitekohtaa kehitykselle, jonka seurauksena sudet tulevat yhä useammin asutuksen läheisyyteen. Pyynnin tarkoitus ei ole hävittää susilaumaa, vaan ensisijaisesti vaikuttaa susien käyttäytymiseen. Lounais-Suomen sudet ovat täällä syntyneitä ja ne ovat myös sopeutuneet elämään maaseudun kulttuurimaisemassa. Lounaisten laumojen hallitsevat naaraat ovat todennäköisesti kaikki sukua toisilleen. Laumoja yhdistää myös se, että valkohäntäpeura on niille tärkeä, jopa hirviä tärkeämpi saaliseläin.

Yhteyshenkilöt

Jörgen Hermansson, vs. riistapäällikkö, Suomen riistakeskus Varsinais-Suomi

p. 029 431 2342, jorgen.hermansson@riista.fi

 

Tutustu rhy.fi
Tämä sivusto on osa rhy.fi -palvelua
Ylös